Kirjoittaja: Hilda Lehtola
DIGISTI-hanke toteutti muutaman tunnin mittaiset hyvinvointi- ja valokuvapajat Careeriassa, Hyriassa, Omniassa ja Live-säätiöllä keväällä 2023. Pajat toteutettiin yhteistyössä Humakin yhteisöpedagogitutkintoon pakollisena kuuluvan opintojakson Toimijuuden edistäminen kanssa. Tässä blogitekstissä opiskelija Hilda Lehtola pohtii toiminnallisuuden lisäämistä ja yhteisöpedagogin roolia kouluympäristössä.
Kävin seuraamassa Humakin ykkösvuoden yhteisöpedagogiopiskelijoiden suunnittelemia ja ohjaamia hyvinvointi- ja valokuvapajoja. Oli äärimmäisen antoisaa ja kiinnostavaa päästä seuraamaan, kun opiskelijat ohjasivat erikokoisia, noin 5–25 henkilön ryhmiä kohdeoppilaitoksissa. Pajoja oli yhteensä kuusi ja kaikissa käsiteltiin hyvinvointia valokuvaamisen keinoilla. Ideana oli siis pitää hyvinvointiin liittyvät pajat, jonka lopuksi opiskelijoiden oli tarkoitus ottaa heille hyvinvointiin liittyviä valokuvia – ja siinä samalla treenata luovia digitaitojaan. Valokuvaamisen idea lähti DIGISTI-hankkeen ”Mistä diggaat” -valokuvahaasteesta, johon kaikkien oli mahdollista osallistua ja voittaa arvonnassa leffalippuja.
Opiskelijoiden pitämät pajat eri oppilaitoksissa olivat keskenään hyvin erilaisia, mutta kaikissa korostui toiminnallisuus. Huomasin, kuinka antoisaksi ohjattavat opiskelijat kokivat sen, että pajojen aikana ei tarvinnut ainoastaan istua koulunpenkissä ja kuunnella. Toiminnallisuuden korostuminen saikin pohtimaan yhteisöpedagogin roolia kouluympäristöissä laajemminkin. Olisiko kouluihin mahdollista tuoda vielä enemmän toiminnallisia menetelmiä, joiden myötä oppiminen olisi monipuolisempaa ja kiinnostavampaa?
Toiminnallisilla menetelmillä tarkoitan esimerkiksi keskusteluita, ryhmätyöskentelyä, projekteja, luokkahuonepelejä, luokkahuoneen ulkopuoplella tapahtuvia aktiviteetteja ja muita aktiivisia oppimismenetelmiä. Nämä menetelmät voisivat auttaa oppilaita oppimaan ja ymmärtämään aiheita paremmin. Ne myös auttavat oppilaita kehittämään vuorovaikutustaitoja ja luovuutta. Toiminnalliset menetelmät voivat myös auttaa oppilaita oppimaan yhdessä ja luomaan yhteisöllisyyttä.
Oppilaiden hyvän yhteisöllisen ilmapiirin ylläpitämiseksi on tärkeää tukea heidän keskinäistä vuorovaikutustaan, vahvistaa heidän sosiaalisia taitojaan ja takaamalla hyvä työrauha. Ennakointi ja kiireettömyys edistävät hyvinvointia, ja luovuutta voidaan vahvistaa käyttämällä toiminnallisia ja luovia menetelmiä opetuksessa. (Hännikäinen-Uutela & Penttinen 2023.)
Yhteisöllisyyden tunnetta DIGISTI-pajoissa syntyikin ja opiskelijat, jotka olivat aikaisemmin olleet melko hiljaisia, uskaltautuivat kertomaan heille tärkeistä aiheista. Nuorten oli selvästi helpompaa avata itselle tärkeitä aiheita, kun ensin toiminnallisuudella oli luotu luokkaan rento ja turvallinen tunnelma.
Koulunuorisotyö on tärkeä keino edistää oppilaiden ja opiskelijoiden ryhmässä toimimisen valmiuksia, lisätä kouluviihtyvyyttä ja luoda turvallinen kouluyhteisö. Nuorisotyöntekijöiden on kuitenkin työskenneltävä yhdessä koulun muiden toimijoiden kanssa saadakseen parhaat tulokset (Hännikäinen-Uutela&Penttinen 2023). Yhdessä voimme luoda koululle paremman ja turvallisemman ympäristön. Itse näkisin, että yhteisöpedagogeille olisi hyvinkin paljon tehtävää koulumaailmassa ja onneksi yhteisöpedagogien hyötyä koulumaailmassa aletaan vähitellen huomaamaan.
Lähteet: Hännikäinen-Uutela&Penttinen 2023. Koulunuorisotyö. https://www.theseus.fi/handle/10024/793287
