Kirjoittajat: Katja Salmela-Nieminen, yhteisöpedagogiopiskelija, harjoittelija Digisti-hankkeessa ja Suvi Tuominen, lehtori, asiantuntija Digisti-hankkeessa
Digisti-hankkeen osatoteuttaja Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak) suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Omnian ammatilliseen koulutukseen valmentavan (VALMA) ryhmän kanssa verkossa toimivan nuorten ryhmän kevätkaudella 2022. Ryhmätoiminta sai nimekseen Digikeidas ja sen tarkoituksena oli järjestää nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa, opetella nuorten kanssa digitaalisia taitoja ja lievittää nuorten yksinäisyyden kokemusta.
Humakista mukana Digikeitaalla olivat järjestö- ja nuorisotyön lehtori Suvi Tuominen ja yhteisöpedagogiopiskelija Katja Salmela-Nieminen, joka suoritti ammatillista harjoittelua Digisti-hankkeessa kevään -22 ajan.
Suunnittelimme toimintaa VALMA-ryhmän opettajan kanssa muutamassa palaverissa ja sähköpostitse, ja kartoitimme nuorten toiveita toiminnalle Teamsin välityksellä. Jokainen nuori osallistui tapaamiseen omalta koneeltaan. Kartoitimme tuolloin myös nuorten omaa käsitystä digitaidoista siten, että he saivat kirjoittaa Padletiin Mitä on digiosaaminen?. Lisäksi nuoret saivat pienissä ryhmissä kertoa meille, millaista vapaa-ajantoimintaa he haluaisivat verkossa. Esille nousivat esimerkiksi pelaaminen, lautapelit, kädentaidot, eri kieliin tutustuminen ja musiikki.
Aloimme miettiä tulevaa toimintaa nuorten toiveiden pohjalta, miten niitä voitaisiin toteuttaa verkon välityksellä ja miten mainostamme toimintaa nuorille. Päädyimme järjestämään kuusi eri aiheeseen keskittyvää kertaa, kerran viikossa tunnin ajan. Teimme hyvät kirjalliset suunnitelmat jokaiselle kerralle, koska suunnitelmat antavat tilaa läsnäololle, kun ei tarvi samalla miettiä, mitä tapahtuisi seuraavaksi. Hyvistä suunnitelmista on myös helppo poiketa ja soveltaa, kun suunnitelmia laatiessa on sisäistänyt toiminnan syvimmän ytimen ja tavoitteen.
Digikeitaan ensimmäinen mainos, jossa näkyy alkuperäisten suunnitelmien mukainen toiminta.
Päädyimme toteuttamaan toimintaa Teams-alustalla, koska se oli nuorille jo entuudestaan tuttu opintojen myötä. Haasteena toiminnan suunnittelussa oli, että emme olleet kohdanneet nuoria livenä emmekä tunteneet heitä, vaan olimme ryhmän opettajan antaman tiedon varassa. Meillä ei myöskään ollut mitään varmaa tietoa tulevista osallistujamääristä, realistinen arviomme oli, että se voisi olla jotain 0-20 väliltä.
Ryhmän opettajan tehtäväksi tuli levittää Digikeitaan mainoksia kaikki Omnian VALMA-ryhmät tavoittavissa kanavissa ja huolehtia Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman (ESR) hankkeen osallistujalomakkeiden täyttämisestä.
Toiminta muutti muotoaan kesken kevään
Uutta toimintaa aloittaessa on hyvä muistaa, että kestää jonkun aikaa ennen kuin kohderyhmä löytää sen. Digikeitaan toiminta tapahtui aluksi nuorten vapaa-ajalla, mutta kolmannen kerran jälkeen totesimme, että tämä ei tule toimimaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ehdimme toteuttaa eri kieliin keskittyneen kerran, pelikerran ja musiikkityöpajan. Hyödynsimme esimerkiksi Padlettia, Blookettia ja GeoGuessria.
Kahdella ensimmäisillä kerralla paikalla oli yksi nuori, mutta kolmannella kerralla ei enää yhtään. Olimme laatineet kertojen tarkemmat suunnitelmat isommille osallistujamäärille, mutta mukautimme nopeasti suunnitelmiamme, jotta ne soveltuivat yhdelle nuorelle. Päätimme tehdä pikaisen korjausliikkeen ja tiedustelimme ryhmän opettajalta, olisiko mahdollista toteuttaa loput suunnitellut toimintakerrat niin, että ne olisivatkin osa koulupäivää. Onneksi opettaja ja hänen esihenkilönsä olivat suosiollisia tällaiselle ajatukselle ja toteutimme toimintaa jäljellä olleet kolme kertaa osana koulupäivää.
Tässä kohtaa toiminta myös hieman muutti muotoaan; nuoret eivät olleet enää etäyhteydessä meihin omilta laitteiltaan, vaan opettajat jakoivat näytön kaikkien nähtäville luokkahuoneessa ja auttoivat nuoria osallistumaan järjestämäämme toimintaan. Tämä latisti hieman ajatustamme digitaitojen opettelusta ja jokaisen nuoren kohtaaminen yksilönä jäi harmillisen laimeaksi.
Kehittämishankkeessa on kuitenkin tärkeää kokeilla erilaisia toimintamuotoja, joten lähdimme innolla suunnittelemaan uudenlaista toteutustapaa.
Luova tekeminen innosti nuoria
Meillä itsellämme ei ollut osaamista kaikkiin aiheisiin, mitä nuoret olivat aloitustapaamisessamme toimineet, joten pyysimme osaajia avuksi. Musiikkityöpajan vetäjäksi pyysimme muusikon ja yhteisöpedagogiopiskelijan Alex Ikonen. Hänen työpajassaan keskusteltiin musiikista yleensä, käytiin läpi biisien rakennetta ja sitä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos haluaa tehdä oman biisin. Hän esitteli myös, millaisia ohjelmia musiikin tekemiseen voi käyttää. Voit lukea lisää musatyöpajasta Alexin kirjoittamasta blogikirjoituksesta Musatyöpajan meininkejä.
Me vetäjätkin pääsimme oppimaan uutta, kun Humakin entinen opiskelija ja Plan Suomen somevastaava Netta Vahteri (hosulidesign) tuli kertomaan meille digipiirtämisestä. Olimme ohjeistaneet ryhmän opettajaa pyytämään nuoria lataamaan puhelimelleen maksuttoman Ibis Paint X ohjelman ja opettaja oli myös järjestänyt luokkiin tabletteja, joihin hän oli ladannut ohjelman valmiiksi. Kerta oli oikein onnistunut, josta kertoi myös opettajan meille lähettämä palaute:
“Kiitos taas viimeisestä! Vaikka meidän opiskelijat ovatkin aika jähmeitä ilmaisemaan innostustaan, eilen he todella innostuivat! ? Oli kiva katsoa, kun he keskittyneesti piirtelivät tabletilla! Kerta oli siis oikein onnistunut! Kiitos! ?”
Työpajan osallistujien digipiirtämiä kuvia.
Hyvä palaute digipiirtämisestä innosti meitä jatkamaan piirtämisen linjalla ja valitsimme viimeiselle kerralle sarjakuvan piirtämisen haaveissa olevista kesäsuunnitelmista. Päätimme hyödyntää tässä Google Mapsia. Nuoret saivat valita kartalta paikan, jossa haluaisivat käydä kesällä ja katsoa paikkaa Street View:n avulla tai Googlen kuvahaulla. Sarjakuvan ensimmäiseen ruutuun annoimme ohjeeksi piirtää näkymää valitusta paikasta. Toiseen kuvaan piti piirtää, millaisia ääniä paikassa kuuluu ääniä ja miltä siellä tuoksuu. Kolmanteen ruutuun piti piirtää jotain liikkuvaa. Neljänteen kuvaan nuoret saivat vapaat kädet ja päättää sarjakuvan haluamallaan tavalla.
Mitä opimme kokeilusta?
Viimeisellä Digikeitaalla kysyimme Padletin avulla nuorilta palautetta kaikista kolmesta kerrasta. Digipiirtäminen ja sarjakuvatyöpaja saivat kommentteja kuten ”iha cool” ja ”kivaa”, joten koemme onnistuneemme erityisesti niissä.
Tapasimme opettajan kanssa Teamsin välityksellä palautekeskustelun merkeissä. Opettaja koki, että toiminta vastasi hyvin tarkoitusta: se loi osallisuutta ja opetti nuorille käytännön taitoja. Valitsemamme toiminta sopi hänen mukaansa hyvin aihepiiriltään VALMA-opintojen kokonaisuuteen ja se vastasi opetussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Opettajan kokemus oli, että Digikeitaan kaltainen toiminta sopisi hyvin koulupäivään myös jatkossa, ja siihen voisi linkittää mukaan useampia opettajia.
Opettaja oli laittanut merkille opiskelijoiden yleisen kevätväsymyksen ja haluttomuuden osallistua kaikenlaiseen heille tarjottuun toimintaan. Osallistujapula meidän työpajoissamme ei siis välttämättä johtunut meidän tarjoamamme toiminnan epäkiinnostavuudesta. Opettajasta olisi tärkeää, että nuoret pääsisivät mukaan tällaiseen toimintaan jatkossa, sillä se vahvistaisi opiskelijoiden hyvinvointia vapaa-ajalla.
Saimme toiminnan vetäjinä opetella paljon uutta toiminnassa käytettäviin sovelluksiin liittyen. Piti esimerkiksi miettiä, mitä toimintoja voi toteuttaa sekä tietokoneella että puhelimella, sillä osa nuorista osallistuisi tietokoneella ja osa puhelimella. Piti myös löytää esimerkeiksi ilmaisia ohjelmia, joita nuorilla olisi myöhemminkin mahdollisuus käyttää. Meidän piti myös opetella ohjelmien käyttöä ensin itse, sekä koneella että puhelimella, ennen kuin saatoimme lähteä viemään niitä nuorille. Aluksi emme tajunneet sitä, että nuorten puhelimet olivat jo täynnä kaikenlaisia sovelluksia, ja niissä ei tahtonut enää tila riittää niille, joita me olisimme halunneet nuorten lataavan puhelimelleen.
Hankkeen näkökulmasta haastavaa oli, että aloitimme toiminnan aikana, jona oppilaitokset siirtyivät etäopetuksesta takaisin lähiopetukseen. Nuoret olivat jo väsyneitä etätoimintaan ja olisivat tässä kohtaa kaivanneet kenties mieluummin kasvokkaista toimintaa. Jatkossa onkin hyvä miettiä tarkkaan toiminnan toteuttamisen ajankohta. Onneksi me jaksoimme pitää yllä omaa intoamme ja haluamme saada kokemusta tällaisesta toiminnasta kyseisessä toimintaympäristössä muutosten myllertäessä ympärillämme.
Tulevaisuudessa voisi lähteä kehittämään toimintaa pyrkimällä linkittämään sitä vielä tiukemmin ryhmän toiminnan tavoitteisiin ja olemassa olevaan toimintaan, ettei toiminta jäisi irralliseksi ja niin nuoret kuin oppilaitos sitoutuisivat siihen paremmin. Tällöin toiminnalla olisi myös paremmat mahdollisuudet juurtua osaksi oppilaitoksen toimintaa hankkeen lakattua.
Linkittäminen olemassa olevaan toimintaan edellyttäisi sitä, että hankkeessa olisimme vielä paremmin perehtyneet VALMA-toimintaan ja miettineet ajan kanssa, mikä olisi luonteva tapa linkittää hankkeen tavoitteita siihen. Tähän voisi olla yksi ratkaisu se, että toimintaa toteuttavat ja suunnittelevat samat henkilöt alusta loppuun asti ja kaikki osapuolet yhdessä. Myös toiminnan tavoitteiden, toimenpiteiden, odotettujen tulosten ja vaikutusten yhteinen pohtiminen ja kirjaaminen heti alussa helpottaisi linkittämistä olemassa olevaan toimintaan.
Ennen kaikkea haluamme kiittää opettaja Annia siitä, että hän lähti meidän kanssamme kokeilemaan toimintaa, etsi meille opiskelijoita ja mainosti toimintaa hurjan paljon. Tämä kokeilu ei olisi toteutunut ilman Annia. Kiitokset myös nuorille, jotka jaksoivat olla mukana toiminnassa, vaikka elimme jo kevätlukukauden loppupuolta ja väsymys painoi.
