”Taas kännykällä” mietin turhautuneena, kun silloin 8-vuotias esikoiseni oli pitkään tuijottanut puhelintaan. Tiedustelin ärtymystä äänessäni, mitä hän sen kanssa tekee. Tyttö nosti hämmästyneenä katseensa puhelimesta ja sanoi: ”Luen Adalmiinan Helmi -satua”. Hän oli itse googlannut ”lasten sadut” ja löytänyt kiinnostavaa luettavaa.
Muun muassa tämä tapaus pysähdytti pohtimaan, miksi aikuisista tuntuu usein ärsyttävältä, että lapsi tai teini tekee puhelimella omia juttujaan. Mitä pahaa on sadun lukemisessa kännykältä? Onko fyysisen kirjan lukeminen jollain tavalla ylevämpää? Ehkä vanhempien pelkona tai oletuksena on se, että kännykällä vietetty aika on automaattisesti passivoivaa, turhaa, riippuvuutta aiheuttavaa ja keskittymiskykyä heikentävää. Joskus näin voi toki ollakin, mutta kännykällä vietetty aika voi yhtä hyvin olla myös kehittävää, yhteisöllistä, inspiroivaa ja aktivoivaa.
Tanssipelin lumoissa. Kuva: Jenni Hernelahti
Ruutuajan käsite on menneestä maailmasta
Jäin pohtimaan oman lapsuuteni eroja nykylasten ja nuorten maailmaan. Eihän kenellekään aikuiselle tulisi mieleen kyseenalaistaa kirjan lukemista, lautapelien pelaamista tai piirtämistä, mutta nykypäivänä jos samantapaisia asioita tekee puhelimella tai muulla älylaitteella, vanhemmat ovat herkästi paheksumassa ja rajoittamassa älylaitteilla käytettyä aikaa.
Omassa lapsuudessani ruutuaika tarkoitti television katsomista tai tietokone- tai konsolipelien pelaamista. Nykypäivänä älylaitteilla voi tehdä melkein mitä tahansa, niin hyvässä kuin pahassa. Ehkä siksi tuntuu turvalliselta rajoittaa älylaitteilla käytettyä aikaa. Mutta eikö olisi järkevämpää kiinnittää ennemmin huomio sisältöön kuin käytettyyn aikaan? Älylaitteethan ovat vain väline jonkun muun asian tekemiseen.
Koko ruutuajasta puhuminen pitäisi lopettaa. Tärkeämpää olisi keskittyä medialukutaidon vahvistamiseen ja siihen, mitä ruudun välityksellä tapahtuu. Vaikka verkossa käytetty aika olisi vähäistä, ei se tarkoita sitä, että ihminen tällöin automaattisesti voisi paremmin kuin henkilö, joka viettää älylaitteiden parissa vuorokaudessa paljon aikaa. Verkossa voi tehdä myös hyvinvointia edistäviä asioita. (Hietajärvi, 2021.)
Rajoittaminen voi kääntyä itseään vastaan
Perustelematon ja summittainen rajoittaminen voi kääntyä myös itseään vastaan esimerkiksi pelaamisen liittyen. ”Jos pelaamista rajoitetaan tiukasti määritetyllä ruutuajalla, lapsen suhde pelaamiseen voi vääristyä”, toteaa Vectorama-verkkopelitapahtuman projektipäällikkö Tapio Haapala. ”Lapsi voi ajatella, että nyt kun pelaamiseen on mahdollisuus, sitä pitää tehdä kaksin käsin, koska jostain syystä se hetki voidaan viedä pois.” (Akimo 2022.)
Lapset ja nuoret tarvitsevat rajoja ja ohjausta, mutta on hyvä olla tietoinen siitä, mitä rajoittaa ja miettiä, onko rajoittaminen todella tarpeellista. Ihminen tarvitsee riittävästi unta, ravintoa, liikuntaa, palautumista ja sosiaalista kanssakäymistä voidakseen hyvin. Jos jollakin näistä osa-alueista alkaa olla ongelmia esimerkiksi pelaamisen tai somettamisen vuoksi, on se silloin liiallista ja aikuisen vastuulla on rajata sitä. Mutta samanlaisia rajaamista tarvitaan, kun mikä tahansa asia alkaa liiaksi dominoimaan elämää. Yhtä hyvin esimerkiksi liiallinen urheilun treenaaminen tai opiskelu voi viedä mennessään niin, että alkaa laiminlyödä perustarpeitaan.
Nuoremman lapseni 5-vuotis-neuvolassa kysyttiin, paljonko lapseni ”viettää ruutuaikaa”. Eikö parempia kysymyksiä olisi esimerkiksi: ”Millaisia asioita lapsi tekee mielellään? Sisältääkö vapaa-aika monipuolista tekemistä? Millaisia ohjelmia lapsi katsoo tai millaisia pelejä pelaa?” Ehkä ensi kerralla uskallan kyseenalaistaa neuvolan auktoriteetin ja esittää vastakysymyksiä.
Lähteet:
Akimo, Minna 2022. Ruutuajan kyttääminen palautti kieltolain perheisiin. TS 12.6.2022.
Hietajärvi, Lauri 2021. Ruutuajasta puhuminen tulisi lopettaa. Teoksessa Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi (toim.) Ilmiökartta: digitaalisen media vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin, 36–41. https://acadsci.fi/sofi/wp-content/uploads/Ruutuajasta_puhuminen-tulisi_lopettaa_Ilmiokartta_Sofi_2021_Hietajarvi.pdf
