Kirjoittajat: Annu-Riina Lamberg ja Jyrki Suomala, Laurea ammattikorkeakoulu
Työelämässä tarvitaan monenlaista digiosaamista, ja työnhaku ja työn tekeminen ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon. Keksitkö helposti tilannetta, jossa et hyödyntäisi tai tarvitsisi minkäänlaisia ohjelmistoja, sovelluksia tai digitaalisia työkaluja työssäsi? Tällaisen tilanteen keksiminen on nykypäivänä vaikeaa. Digiosaamista voidaankin pitää jo kansalaisen ja työntekijän perustaitona.
DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella -hankkeessa pyrittiin vahvistamaan haastavimmassa asemassa olevien nuorten digitaitoja ja sitä kautta edellytyksiä hakeutua työelämään tai jatko-opintoihin. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli rakentaa merkityksellisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien kesken. Hankkeessa myös tuettiin opetushenkilökuntaa yksilöllisten ratkaisujen etsimisessä opiskelijoiden haasteisiin. Hanke on Euroopan unionin ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama.
Vamos toteutti hankkeessa ryhmä- ja yksilömuotoisia digitaito- ja uravalmennuksia toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille Ammattiopisto Livessä, Omniassa, sekä Suomen Diakoniaopistossa. Valmennuksissa tuettiin opiskelijoita ja käytiin läpi työnhaun perustietoa, työnhaussa tarvittavia dokumentteja sekä muita työnhaun digitaitoja.
Laurea-ammattikorkeakoulu on toteuttanut Digisti-hankkeen toiminnan ja tulosten arviointia. Vamoksen digitaito- ja uravalmennusten onnistumista kartoitettiin kyselyillä, joissa tiedusteltiin muun muassa valmennuksen hyötyjä sekä halukkuutta osallistua vastaavaan valmennukseen uudestaan. Valmennusten loppukyselyjä toteutettiin viidelle ryhmälle valmennusten päätteeksi. Valmennuksista kerätty arviointiaineisto yhdistettiin ja valmennusten onnistumista tarkasteltiin kokonaisuutena.
Enemmistö kaikista kyselyihin vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että valmennuksesta oli heille hyötyä.
Kuvio 1. Valmennusten loppukyselyiden vastaukset väittämään ”Digitaitovalmennuksesta oli minulle hyötyä”. N=26
Vastaavaan valmennukseen osallistumiseen liittyvät vastaukset jakautuivat hieman enemmän. Enemmistö oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he olisivat valmiita osallistumaan vastaavaan valmennukseen uudestaan, mutta osa vastaajista suhtautui väitelauseeseen myös neutraalisti. Valmiuden osallistua vastaavaan valmennukseen voi tulkita kertovan yleisestä tyytyväisyydestä valmennuksen toteutustapaan ja sisältöön.
Kuvio 2. Valmennusten loppukyselyiden vastaukset väittämään ”Osallistuisin digitaitovalmennukseen uudestaan”. N=26
Kyselyissä kartoitettiin osallistujien tyytyväisyyttä valmennuksiin sekä kokemusta valmennuksesta saaduista hyödyistä myös avoimilla kysymyksillä. Kyselyyn vastanneet kertoivat valmennuksen hyödyiksi sen, että he olivat oppineet uusia digitaitoja, joita tarvitaan töissä ja opinnoissa. Mainittuja opittuja asioita olivat esimerkiksi kansion luominen, liitetiedoston liittäminen sähköpostiin, työhakemuksen ja cv:n tekeminen sekä tiedon ja avoimien työpaikkojen haku internetistä. Muita valmennuksen mainittuja hyötyjä olivat digitaitojen harjaantuminen niin, ettei koneen käyttö tunnu enää niin ihmeelliseltä sekä uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävystyminen. Lisäksi osa vastaajista raportoi oppineensa valmennuksessa, miten työhaastattelutilanteessa tulee toimia. Kyselyihin vastanneet eivät juuri tuoneet esiin kehitysideoita valmennukseen liittyen. Muutama vastaaja toivoi konkreettista harjoittelua ja omaa kokeilua vielä enemmän.
Kaiken kaikkiaan valmennuksia voidaan kyselyjen perusteella pitää varsin onnistuneina. Kyselyjen tulosten mukaan valmennukset onnistuivat tavoitteessaan, eli opiskelijoiden digitaitojen ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa sekä merkityksellisten kohtaamisten luonnissa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oppi valmennuksessa uusia taitoja ja vahvisti luottamustaan omiin digitaitoihinsa.
