kirjoittajat: Jyrki Suomala ja Annu-Riina Lamberg, Laurea ammattikorkeakoulu
DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella -hankkeessa pyrittiin vahvistamaan nuorten digitaitoja ja sitä kautta edellytyksiä hakeutua työelämään tai jatko-opintoihin. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli rakentaa merkityksellisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien kesken. Hankkeessa myös tuettiin opetus- ja ohjaushenkilökuntaa yksilöllisten ratkaisujen etsimisessä opiskelijoiden haasteisiin.
Osana DIGISTI-hankkeen kokonaisvaikutusten arviointia ja siihen liittyvää toimintaympäristöanalyysia kartoitimme toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä erilaisiin opintoihin, digitaitoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä teemoista. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystämme hankkeen kohderyhmästä kokonaisvaltaisesti. Kartoitus toteutettiin dynaamisena kyselynä ja siihen vastasi toisen asteen opiskelijoita (ammattikoulu ja lukio) sekä Uudeltamaalta että muualta Suomesta.
Dynaaminen kysely sisälsi neljä taustakysymystä, kuusi koulutuspreferenssikysymystä sekä yhteensä 48 erilaista opiskeluun, työelämään, vapaa-ajan toimintaan, digitaitoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvää dikotomista väittämää. Kysely teemat johdettiin hankkeen aihepiiristä. Lisäksi kyselyyn rakennettiin asetelma, jolla testattiin, onko koulutuspreferenssikysymysten vastaukset alttiita sosiaaliselle vaikuttamiselle. Kyselyyn vastanneet näkivät kolmen kuvitteellisen roolihenkilön vastaukset dikotomisiin väittämiin, ja kyselyllä selvitettiin, vaikuttiko roolihenkilöiden vastaukset vastaajien preferensseihin. Aineiston analyysi on vielä kesken, joten tässä keskitymme vain kyselyn alustavien tulosten esittelyyn.
Alustavia tuloksia
Taustakysymykset
Laurean koordinoima digitaalisen kysely jaettiin Suomen Online Tutkimus Oy:n tutkimuspaneelin kautta. Vastauksia saatiin 395 kappaletta, joista ammattikoululaisia oli 48 prosenttia, lukiolaisia oli 51 prosenttia ja muissa oppilaitoksissa opiskelevia oli yksi prosentti. Vastaajista naisia oli 44 prosenttia ja miehiä oli 53 prosenttia sekä muita (tai ei halua kertoa) oli 3 prosenttia. Vastaajista 63 prosenttia asui muualla kuin Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista oli 16–19-vuotiaita (74 %).
Ammattikoululaisten mielipiteet
Alla oleva kuvio esittää opiskeluun, työelämään, vapaa-ajan toimintaan, digitaitoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät väittämät, joiden kanssa ammattikoulussa opiskelevat vastaajat olivat eniten samanmielisiä (n=183).
Eniten samaa mieltä ammattikoululaiset olivat väitteiden ”Työnhakutaitoja pitäisi opettaa enemmän oppilaitoksissa” ja ”Yhdessä opiskeleminen on tärkeää, koska työelämässä tarvitaan ryhmätyötaitoja” kanssa. Näissä vastauksissa heijastuu se, että ammattikoulun opiskelijat ovat työelämäorientoituneita ja haluaisivat oppilaitosten tukevan heitä tässä. Myös ryhmätyötaidot koetaan tärkeäksi työelämän kontekstissa. Aikaamme heijastaa myös mielipiteet siitä, että ”Oppilaitoksissa pitäisi panostaa enemmän opiskelijoiden hyvinvointiin”. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä nuorilla ja niistä kenties uskalletaan myös keskustella enemmän kuin ennen. Työnhakutaidot, ryhmätyötaidot ja hyvinvointi ovat keskeisiä DIGISTI-hankkeen teemoja, ja niitä pyrittiin erilaisin keinoin tukea hankkeessa. Kysely antaa siis vahvistusta sille, että hanke on vastannut oikeaan tunnistettuun tarpeeseen.
Toisen asteen opiskelijoiden koulutuspreferenssit
Kyselyssä koulutuspreferenssit esitettiin kuutena väitelauseena, joihin osallistujat (n=383) vastasivat 10-portaisen asteikon avulla (1 täysin eri mieltä… 10 täysin samaa). Tässä analyysissa on siis mukana sekä ammattikoululaiset että lukiolaiset. Alla oleva kuvio esittää frekvenssit ja keskiarvot näistä preferensseistä. Huomaa, että tilastollisessa analyysissa skaala on muutettu muotoon -5… +5.
Eniten vastaajat olivat samaa mieltä väittämän ”Pidän siitä, että Suomessa panostetaan koulutukseen, koska niin yhteiskunta voi paremmin” kanssa. Kyselyn perusteella toisen asteen opiskelijat suhtautuvat siis yleisesti koulutukseen ja opiskeluun myönteisesti. Vähiten oltiin samaa mieltä väittämän ”Digitaitoja on tärkeää opiskella, koska ne auttavat minua saamaan uusia kavereita” kanssa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että nuoret eivät näe vahvaa yhteyttä digitaitojen ja uusien ihmisten kanssa tutustumisen ja ystävystymisen välillä. Kuitenkin myös tämän väitteen keskiarvo oli 1.2 eli reilusti yli neutraalin nollatason. DIGISTI-hankkeen näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat väitelauseet ”Digitaitoja on tärkeää opiskella, koska ne auttavat minua saamaan hyvän työpaikan” ja ”Pidän siitä, että oppilaitoksissa järjestetään myös vapaa-ajan toimintaa”. Kumpikin väittämä sai korkeat preferenssipisteet (2.66 ja 2.17).
Lopuksi
Alustavien tulosten mukaan ammattikoululaiset pitävät erittäin tärkeänä sitä, että oppilaitoksissa kehitetään työnhaku- ja työelämätaitoja. Myös opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä oppilaitoksissa pidettiin tärkeänä. Koulutuspreferenssejä tarkasteltiin ryhmätasolla niin, että sekä ammattikoululaiset että lukiolaiset käsiteltiin samana ryhmänä. Tällöin kyselyn vastauksissa korostui koulutusmyönteisyys ja koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys. Myös digitaitojen opiskeluun ja oppilaitoksissa järjestettävään vapaa-ajan toimintaan suhtauduttiin hyvin myönteisesti.
Aineiston myöhemmissä analyyseissa saadaan todennäköisesti lisää informaatiota ammattikoululaisten ja lukiolaisten koulutuspreferenssien eroista sekä niiden alttiudesta sosiaaliselle vaikuttamiselle. Aineiston tarkempi analysointi myös muiden muuttujien suhteen antaa lisää informaatiota DIGISTI-hankkeen kohderyhmän mielipiteistä ja koulutuspreferensseistä.
