Kirjoittaja: Mari Torkkel, Stadin AO:n ammatillinen opettaja
Opetan Stadin AO:ssa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joista suurin osa on maahanmuuttajataustaisia. Osalla heistä ei ole ollenkaan kosketuspintaa suomalaiseen päiväkotiin. Meillä on ollut ilo saada tehdä yhteistyötä päiväkoti Violanpuiston kanssa, joka on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden tulla ihmettelemään, kysymään ja oppimaan ennen varsinaista työelämäjaksoa. Opiskelijoille järjestettiin kolme aamupäivän mittaista tutustumiskäyntiä. Opiskelijat havainnoivat, tekivät muistiinpanoja, ottivat kuvia ja lopuksi käytiin päiväkodin johtajan kanssa yhteinen reflektiokeskustelu.
Suurelle osalle opiskelijoista päiväkodin sanasto on täysin vieras. Opettajalle on aina yhtä yllättävää, kuinka päiväkodin arkipäiväiset sanat ovat opiskelijoille vieraita. Tätä sanastoa opiskelijat ovat harjoitelleet mm. sanastobingon avulla. Sanastobingossa opiskelijat ottivat kuvia päiväkodin tavaroista, etsien ensin ne päiväkodista, esimerkiksi potta, keinu jne. Tämän jälkeen he liittivät kuvat digitaaliselle alustalle, classroomiin. He kirjoittivat kuvista mihin kuvattua kohdetta käytetään lasten kanssa ja miten kuvassa oleva esine tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Yhdessä olemme ihmetelleet, mistä sanat tulevat ja millaisia sanoja lapset käyttävät. Nukkari on ollut yksi ihan lempisanoista opiskelijoiden keskuudessa!
Kuva: Karoliina Salminen.
Toinen ihmetyksen aihe on ollut, miten suuri merkitys oppimisympäristön muutoksella on niin opiskelijoihin kuin opettajaan. Uteliaisuus, innokkuus sekä lukematon määrä erilaisia tunteita tekee oppimiskokemuksesta syvemmän. Erityisesti työntekijöiden lämmin ja rauhallinen kohtaaminen lasten kanssa, on herättänyt opiskelijoissa ihastusta, onnellisuutta ja jopa hämmästystä. Tämä on aihe, joka on tullut esiin usean opiskelijan kanssa. Opiskelijoiden ilmeet näissä tilanteissa ja spontaanit kysymykset opettajalle kertovat vahvoista tunnekokemuksista. Esimerkiksi “miten ohjaajat/hoitajat ovat noin rauhallisia?” “Miten lapsi rauhoittui noin nopeasti”. Näitä tunnekokemuksia jaettiin myös yhteisessä reflektio-keskustelussa päiväkodin jumppasalissa.
Myönteisten kokemusten sarja jatkuu, kun teoriatieto kytkeytyy käytäntöön. Opiskelijan pitää ensin kokea ja nähdä asioita käytännössä, jotta heidän on helpompi ymmärtää asiat teoriassa. Tämä näkyy erityisesti koulussa, kun käymme teoriatietoa yhdessä läpi ja muistelemme, miten asia näyttäytyi päiväkotikäynnillä. Opettajan on erityisesti keskityttävä kuuntelemaan, mitä opiskelijat kertovat, ja tartuttava heille merkityksellisiin havaintoihin. Opettaja kysyy, kiinnostuu ja kytkee asioita yhteen – ja näin rakentaa keskustelua. Yhdessä ihmetellään, jolloin muodostuu hieno oppimisen yhtälö!
Kuvat palauttavat mieleen päiväkodissa yhdessä koettuja tilanteita. Opiskelijat ovat liittäneet ottamiaan kuvia työkirjaan, joita on hyödynnetty myöhemmin mm. näyttösuunnitelman teossa. Voimme yhdessä katsoa keinusta otettua kuvaa ja lähteä mind mapin avulla pohtimaan, mitä asioita keinuun liittyy ja miten asiat liittyvät ammattitaitovaatimuksiin.
Vaikka opiskelijoilla olisikin kokemusta omien lasten kautta suomalaisesta päiväkodista, päiväkodin pedagogisen maailman avautuminen ja ammatillisuuden herääminen on ollut upeaa seurattavaa. Yhteisten pohdintojen kautta, myös ammatillisen opettajan näkökulma ja ymmärrys on avartunut. Muutamat opiskelijat, jotka ovat itse vanhempia, ovat ihmetelleet sitä, kuinka paljon muutakin päivähoito on kuin vain hoitopaikka. Tämä varhaiskasvatuksen avautuminen heille on iso, usein ensimmäinen oivallus ammatillisuuden tiellä.
