Kirjoittajat:
Alma Norres, yhteisöpedagogiopiskelija ja DIGISTI-hankkeen tuntityöntekijä
Suvi Tuominen, järjestö- ja nuorisotyön lehtori sekä DIGISTI-hankkeen asiantuntija
Digitaalisen pelaamisen kulttuurisen merkityksen jatkuvasti lisääntyessä myös tarve pelikasvatukselle kasvaa. Tiedostamme tämän myös DIGISTI-hankkeessa, ja siksi järjestimme kesäkuussa 2022 pelileirin yhteistyössä Keravan nuorisopalveluiden kanssa.
Pelikasvatus tarkoittaa tiivistettynä tarkoituksellista ja tavoitteellista vaikuttamista kasvatettavan pelisivistysprosessiin esimerkiksi keskustelemalla, kysymällä, neuvomalla, tukemalla ja näyttämällä esimerkkiä (Meriläinen 2020, 44). Pelikasvatusta ja digitaalista nuorisotyötä on jo pelkästään se, että nuorisotyöntekijä juttelee nuoren kanssa pelimaailmaan liittyvistä ilmiöistä, kuten vaikkapa pelien tapahtumista tai peleihin liittyvästä keskustelukulttuurista.
Nuorisotyötekijän rooli pelitoiminnassa voi olla mikä tahansa sivustaseuraajasta aktiiviseen pelitoimijaan. Rooli vaihtelee paljon sen mukaan, mikä on toiminnan tavoite. Nuorisotyöntekijät voivat myös toimia turvallisena aikuisena, jonka kanssa voi pohtia pelaamisen mahdollisia varjopuolia. (Huttunen 2013, 88.)
DIGISTI:n pelileirillä ohjaajina toimivat Keravan nuorisopalveluiden työntekijä sekä DIGISTI-hankkeen työtekijä. He molemmat ottivat aktiivisen roolin ja pelasivat yhdessä nuorten kanssa. Pelaamisen on todettu jo aiemmin Keravan nuorisopalveluissa olevan hyvä keino ottaa kontaktia nuoreen, ja pelaamisen aikana sekä tauoilla käydään usein merkityksellisiä keskusteluita niin pelaamisesta kuin muustakin nuoren elämään liittyvästä.
Leiri kesti neljä iltaa ja se oli suunnattu 16 vuotta täyttäneille nuorille. Nuorisotila Elzussa oli leirin ajankohtana kahdeksan pelitietokonetta, joten se oli leirin maksimiosallistujamäärä. Leirille pyrittiin saamaan mukaan sellaisia Keudan opiskelijoita, joita saattaisi kiinnostaa tavoitteellinen pelaaminen ja joilla kenties on ollut haastetta liiallisen pelaamisen kanssa.
Pelaavien nuorten hyvinvointia tuettiin leirillä monin tavoin
Nuorisotyön luonteeseen kuuluu, että työlle asetetaan harvoin selkeitä oppimistavoitteita. Nuorisotyön piirissä opitaan silti informaalisti monia keskeisiä kykyjä, taitoja ja kompetensseja. On esitetty, että nuorisotyössä olennaisinta on tarkastella tavoitteiden tai oppimistulosten sijaan oppimisympäristöä ja prosessia – siis kiinnittää huomiota tapoihin olla nuorten kanssa ja reagoida nuorten tarpeisiin. Prosessinäkökulma ei merkitse tavoitteiden väheksymistä, mutta siinä korostetaan, että tavoitteet tulevat näkyviksi vasta prosessissa ja suhteessa nuoren kanssa. (Kiilakoski 2015, 156.)
Pelileirin tavoitteena oli tarjota paljon pelaaville nuorille kohtaamispaikka, jossa heillä oli mahdollisuus tavata muita nuoria sekä nuorisotyöntekijöitä. Tavoitteena oli myös tukea pelaavien nuorten arjenhallintaa sekä mahdollisia urapohdintoja pelaamisen parissa. Prosessin myötä keskeiseksi tavoitteeksi muotoutui myös muiden ura- ja koulutusvaihtoehtojen pohdinta sekä itsenäistymisen tukeminen.
Pelaavien nuorten hyvinvoinnin tukeminen oli siis vahvana punaisena lankana leirillä. Sen vuoksi tauotimme pelaamista ja teimme joka ilta terveellistä ruokaa yhdessä nuorten kanssa. Nuoret olivat ruokailusta hyvin innostuneita ja yhdessä kokkailu ja syöminen antoivat samalla mahdollisuuden jutella nuorisotyöntekijöiden ja toisten nuorten kanssa.
Olimme kutsuneet paikan päälle vierailijaksi yhtenä iltana Keravan kaupungin liikuntaneuvojan. Liikuntaneuvojan vierailu sopi leirille oikein hyvin ja nuoret tykkäsivät. Hän korosti esimerkiksi istumisen tauottamisen tärkeyttä, sillä yleensä paljon pelaavat istuvat paljon. Teimme yhdessä myös muutamia erilaisia liikeharjoituksia, joita pelien välissä on helppoa ja nopeaa tehdä. Pitkään staattisessa asennossa istuvan ihmisen lihakset nimittäin passivoituvat ja sen aiheuttama hapenpuute aiheuttaa väsymystä ja tarkkaavaisuuden heikkenemistä, mikä voi vaikuttaa myös pelisuoritukseen (Aalto 2021).
Tavoitteellinen pelaaminen kiinnostaa nuoria
E-sports on valloittanut maailmaa ilmiönä. Samalla siitä on tullut yksi suosituimmista nuorten, erityisesti poikien, harrastuksista myös Suomessa (Kinnunen, Taskinen & Mäyrä 2020). Yhä useampaa nuorta kiinnostaa myös pelaaminen tai siihen liittyvä oheistoiminta tulevaisuuden uravaihtoehtona.
Tälle leirille pyysimme mukaan tunnetun striimaajan Aipan. Aippa kertoi vierailullaan, miten hän on päätynyt kokopäiväiseksi striimaajaksi. Aippa kertoi nuoruudestaan, opiskeluistaan ja peleistä mitä on tykännyt pelata paljon. Aippa kertoi tapaamisella myös rohkeasti omista mielenterveyden haasteista ja miten ne on vaikuttanut omaan uraansa. Nuoret olivat hyvin kiinnostuneita Aipan vierailusta.
Leirillä pelatut pelit olivat CS:go ja Valorant. Myös Minecraftin maailmassa kävimme pyörähtämässä. Kyseiset pelit valikoituivat leirille, koska ne ovat todella suosittuja nuorten keskuudessa. Samoja pelejä pelataan Elzulla paljon myös avoimissa nuorisoilloissa.
Nuorten palaute leiriltä oli positiivista
ESR-hankemaailmassa kun ollaan, leirille osallistuneilta nuorilta oli kerättävä ESR-henkilötietolomakkeet. Ne tuottivatkin hieman harmia, sillä ne olivat yllättävän vaikeaselkoisia eivätkä lomakkeet aivan soveltuneet tämän leirin kontekstiin – muutaman illan kestäneen leirin aikana kun ei esimerkiksi suoriteta ammattitukintoa tai -pätevyyttä. Pohdimme yhdessä nuorten kanssa pitkään myös sitä, tuleeko ”koulutusasteeni”-kysymykseen merkitä korkein suoritettu tutkinto vai parhaillaan suoritettava. Kyseisen kysymyksen vastausvaihdoissa oli käytetty nuorille tuntemattomia käsitteitä, kuten keskiaste ja ylempi perusaste. Onneksi kaikilta osallistuneilta kuitenkin saatiin lomakkeet valmiiksi täytettyinä eteenpäin!
Leiri sujui kaikin puolin mukavan rennosti, mutta leirin järjestäjiä jäi hieman harmittamaan se, että kaikki osallistujat eivät olleet joka päivä leirillä paikalla. Tämä saattoi johtua leirin ajoittumisesta kesän ensimmäisiin lämpimiin päiviin. Leiri oli kuitenkin onnistunut, vaikka osallistujia oli joinakin päivinä vähemmän kuin oletettiin.
Leiriltä kerätty palaute oli todella positiivista ja nuoret ehdottomasti toivoisivat lisää tämän kaltaisia tapahtumia Keravalla. Oli huikeaa saada järjestää kyseinen ja pelaamisen lisäksi tukea nuoria hyvinvointinsa huomioimisessa sekä tuoda esiin urapolkujen mahdollisuuksia. Kaikki osallistujat sekä vierailijat leirillä olivat huippuja! Alustavasti on jo puhuttukin jatkoyhteistyöstä DIGISTI-hankkeen ja Keravan nuorisopalveluiden välillä.
Lisää näitä
– Leirin osallistujien palautteita
Hyvä leiri
Millo uusiks
Ohjaajat kivoja
Lähteet:
Aalto, Riku 2021. Opas hyvään peliasentoon – oikea peliergonomia parantaa suoritustasi. Suomen elektronisen urheilun liitto. Saatavilla osoitteessa: https://seul.fi/wp-content/uploads/2021/06/ergonomia_opas_aukeamat.pdf
Huttunen, Tero 2013. Pelit nuorisotyössä ja ryhmätoiminnassa. Teoksessa Pelikasvattajan käsikirja. Saatavilla osoitteessa: https://peliviikko.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf
Kiilakoski, Tomi 2015. Kuudes luku. Teoksessa Kiilakoski T., Kinnunen, V. & Djupsund, R. 2015. Miksi nuorisotyötä tehdään. Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. Helsinki: Humak & Nuorisotutkimusseura. Saatavilla osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106142/978-952-456-203-4.pdf?sequence=1
Kinnunen, Jani & Taskinen, Kirsi & Mäyrä, Frans 2020. Pelaajabarometri 2020. Pelaamista koronan aikaan. Saatavilla osoitteessa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123831
Meriläinen, Mikko 2020. Kohti pelisivistystä. Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Saatavilla osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309143
